Päänsärky
Päänsärky on yleinen oire monissa ongelmissa ja suurin osa meistä kärsii päänsäryistä ajoittain. Päänsäryt voidaan jakaa ensisijaisiin ja toissijaisiin päänsärkyihin. Yleisimpiä ensisijaisia päänsärkyjä ovat jännityspäänsärky, migreeni, sarjoittainen päänsärky (eng. cluster headache) ja muut trigeminaaliset autonomiset päänsäryt. Sen sijaan, toissijaiset päänsäryt aiheutuvat jonkin paikallisen tai systeemisen ongelman seurauksena. Toissijaisiin päänsärkyihin kuuluvat mm. niskaperäiset päänsäryt, leukanivel peräiset (TMJ) päänsäryt, infektiot (esim. bakteeri tai virus meningiitti), kasvaimet, idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio, sekä lääke tai muista aineista johtuvat altistus ja vierotus päänsäryt.
Yleisiä päänsärkyjä, joihin haetaan apua kiropraktikolta:
Jännitys päänsärky on tyypillisesti kipuasteikolla alhaista tai kohtalaista pään molemmilla puolilla tuntuvaa särkyä, paineen tai vanteen tunnetta. Jännitys päänsärky voi olla kroonista tai hyvinkin epäsäännöllistä, ja episodi voi kestää 30 minuutista viikkoihin. Jännitys päänsäryn aiheuttaja ei ole täysin tiedossa, mutta jännitys päänsäryn syntyyn voivat vaikuttaa esimerkiksi henkilön kipu herkkyys ja kivun aistimus, aivojen välittäjäaineet sekä lihasperäinen jännitys ja arkuus. Varsinkin kroonisissa ongelmissa ympäristöperäiset vaikutukset, kuten erilaiset fyysiset ja psykologiset stressit, korostuvat.
Migreeni päänsärky on tyypillisesti pään yhdellä puolella tuntuvaa voimakasta särkyä. Migreeni kohtaus kestää 4-72 tuntia ja kohtausten yleisyys voi vaihdella paljon. Migreenin usein “jyskyttävä” särky tunnetaan yksipuolisesti silmän ympärillä, ja päänsärkyä saattaa edeltää aura, joista yleisin on näköön liittyvä aura aiheuttaen sahalaitakuvioita, näkökenttäpuutoksia tai muita silmäoireita. Lisäksi henkilöllä saattaa esiintyä muita yleisiä oireita, kuten arkuutta valoille ja äänille, sekä pahoinvointia ja oksentelua. Migreeni päänsärylle tyypillistä on myös fyysisestä rasituksesta johtuva oireiden pahentuminen.
Niskaperäinen päänsärky on tyypillisesti pään yhdellä puolella tuntuvaa kohtalaista tai voimakasta päänsärkyä, joka on alkanut ajallisesti samoihin aikoihin kaularangan alueen ongelman tai toimintahäiriön kanssa. Päänsärky heijastelee usein kaularangan alueelta pään takaosaan. Kaulan liikelaajuus voi myös olla rajoittunut. Lisäksi päänsärkyä usein pahentaa niskan tietyt liikkeet tai provokaatio testit. Päänsärky saattaa kestää tunteja tai olla jatkuvaa kunnes kaularangan ongelma ja toimintahäiriö vähenee.
Päänsäryn hoitaminen:
Päänsärkyjen hoito on aina potilaskohtaista ja voi vaihdella paljon sen syystä johtuen. Tästä syystä onkin tärkeää että päänsäryn syyt selvitetään ja terveydenhuollon ammattilainen sulkee pois vakavat tai välitöntä hoitoa vaativat ongelmat.
Kiropraktikot ovat koulutettuja diagnosoimaan ja hoitamaan päänsärkyjä. Hoidolla pyritään poistamaan säryn aiheuttaja ja vähentämään päänsärkyjen voimakkuutta ja niiden ilmaantumista. Edellä listattujen päänsärkyjen hoitosuunnitelmat tyypillisesti sisältävät kombinaation kaula - ja rintarangan manipulaatio/mobilisaatio tekniikoita, pehmytkudoskäsittelyä, kaularankaa vahvistavia harjoitteita sekä muita kotiohjeita.
Lähteet:
Headache Classification Committee of the International Headache Society (HIS), 2018, International Classification of Headache Disorders (ICHD) (3rd Edition) https://ihs-headache.org/en/resources/guidelines/
The Royal College of Chiropractors, 2020, Headache-Quality standard, https://rcc-uk.org/wp-content/uploads/2020/05/Headache-Quality-Standard-Web.pdf
Bronfort, G., Haas, M., Evans, R. et al. Effectiveness of manual therapies: the UK evidence report. Chiropr Man Therap 18, 3 (2010). https://doi.org/10.1186/1746-1340-18-3
